Tänään vietän piitkää päivää kotona... Työpäivä kahvilassa peruttu, sillä menetin ääneni muutama päivä sitten (ties mistä syistä) ja olen jo kolmatta päivää hiljaa.. Aika vaikea olla puhumatta!:) Joten mikäs sen parempi, kuin viettää päivä sängyssä hyvän kirjan ja kahvikupin kanssa, ja ottaa itseään niskasta kiinni ja kirjoittaa uusi blogiteksti uuteen blogiin? Tosin siivoaminen olisi myös hyvä vaihtoehto... ;)
Tähän väliin voisin kertoa, että minkä takia olen päättänyt lähteä vaihtoon, ja miten päädyin Ranskaan.
Tähän väliin voisin kertoa, että minkä takia olen päättänyt lähteä vaihtoon, ja miten päädyin Ranskaan.
Olen aina pitänyt itseäni kansainvälisenä, ja pitkään idea muuttaa ulkomaille on kiehtonut. Ja mikäs on sen parempi idea kuin lähteä nyt, kun vielä on nuori ja nopea oppimaan? Vaihtovuosi, on myös turvallinen tapa tutustua uusiin kulttuureihin, saanhan asua paikallisessa perheessä, josta minusta huolehditaan kuin perheenjäsenestä, ja päästä kouluun jossa tutustun samanikäisiin nuoriin!
Ja kohdemaana Ranska on oikea, sillä olen sitä jo opiskellut ylä-asteella kaksi vuotta ja jatkanutkin sitä lukiossa muutamalla kursilla. Puhun kotona englantia ja suomea, ja kolmas sujuva kieli olisi aivan huippua ja hyödyllistä! Huoleton ranskalainen elämäntyyli kuulostaa ihanalta, ja keski-eurooppalainen maa eroaa monin tavoin Pohjoismaista, joten tarpeeksi kulttuurillista eroa löytyy, vaikka en sen kauemmas lähdekkään:)
Lisäksi, haaveilen tasokkaasta ranskalaisesta tanssikoulusta, josta voisin oppia ja kehittyä paljon! Perhe on luvannut jo etsiä sellaista minulle.
En ole vieläkään tehnyt mitään lähtöni eteen, vaikka siihen on enää vain kuukausi jäljellä. On vaikea aloittaa kun ei edelleenkään ymmärrä koko asiaa täysin, vaikkakin olen jo hieman joutunut käsittelemään vuoden kestävää eroa kaikista rakkaistani... Ensimmäiset hyvästit jo heitetty, ja voin sanoa että ei se helppoa ollut. Eikä varmasti tule olemaan jatkossakaan! Vaikka tuleva vuosi antaa niin paljon uutta ja jännittäviä kokemuksia ja ikimuistoisia hetkiä, joutuu sen eteen uhraamaan paljon. Silti en päätöstäni missään nimessä kadu, sillä tiedän että jos jättäisin tämän väliin, katuisin sitä todella paljon ja todella pitkään!
Ja pikkuhiljaa voisin nousta ylös, ja tehdä jotain hyödyllistä..
hopes and dreams.
kuvat: weheartit
ja hyvää musiikkia muistuttamassa hauskasta viikonlopusta!!
Ja kohdemaana Ranska on oikea, sillä olen sitä jo opiskellut ylä-asteella kaksi vuotta ja jatkanutkin sitä lukiossa muutamalla kursilla. Puhun kotona englantia ja suomea, ja kolmas sujuva kieli olisi aivan huippua ja hyödyllistä! Huoleton ranskalainen elämäntyyli kuulostaa ihanalta, ja keski-eurooppalainen maa eroaa monin tavoin Pohjoismaista, joten tarpeeksi kulttuurillista eroa löytyy, vaikka en sen kauemmas lähdekkään:)
Lisäksi, haaveilen tasokkaasta ranskalaisesta tanssikoulusta, josta voisin oppia ja kehittyä paljon! Perhe on luvannut jo etsiä sellaista minulle.
En ole vieläkään tehnyt mitään lähtöni eteen, vaikka siihen on enää vain kuukausi jäljellä. On vaikea aloittaa kun ei edelleenkään ymmärrä koko asiaa täysin, vaikkakin olen jo hieman joutunut käsittelemään vuoden kestävää eroa kaikista rakkaistani... Ensimmäiset hyvästit jo heitetty, ja voin sanoa että ei se helppoa ollut. Eikä varmasti tule olemaan jatkossakaan! Vaikka tuleva vuosi antaa niin paljon uutta ja jännittäviä kokemuksia ja ikimuistoisia hetkiä, joutuu sen eteen uhraamaan paljon. Silti en päätöstäni missään nimessä kadu, sillä tiedän että jos jättäisin tämän väliin, katuisin sitä todella paljon ja todella pitkään!
Ja pikkuhiljaa voisin nousta ylös, ja tehdä jotain hyödyllistä..
hopes and dreams.
kuvat: weheartit
ja hyvää musiikkia muistuttamassa hauskasta viikonlopusta!!
Moikka! Jos lueskelet tota mun blogia vähän enemmän, niin sieltä kyllä selviää aika paljon kaikkia juttuja, mitkä sua saattaa varmasti mietityttää:) mutta lähin tosiaan lukion 1. vuoden jälkeen eli siis siinä "normi vaihtari-iässä" siis. Toi koulun nimi kuulostaa kyl tosi tutulta, mutta en nyt keksi et kuka sitä ois käyny... Ite olin Lycée Jules Vernessä, se on ihan siinä keskustassa tour de bretagnen vieressä. Tiedät siis jo perheen, niin missä päin Nantesia ne asuu? Kyllä siellä keskustassa oli mun mielestä turvallista kulkee, en ainakaa ite kertaakaan tuntenu oloani mitenkää uhatuks tai muuta. Mut kaverit kyllä aina oli huolissaan, että pääsenkö varmasti kotiin turvallisesti ja laita heti viestiä kun oot kotona että tiedetään ymsyms. Mut mulla oli sit saman ikänen hostveli niin tietysti sekin toi sit ns. turvaa kun ei yksin aina tarvinnu kävellä. Nantes on kyllä kiva kaupunki, tai ainakin ite tykkäsin tosi paljon:) ja ihan mielellään kyllä vastailen kysymyksiin ja kaikkee ihan mitä tulee vaan mieleen ja jään kyllä seuraan tätä blogia nyt!
VastaaPoista