Prinptemps, mais temps de merde

Kevättä rinnassa, mutta ei ilmassa. Ranskassa aivan uskomattomat kelit, kun mittari näyttää vain 15 astetta ja pilvet eivät katoa taivaalta mihinkään. Normaalisti kuuluisi tähän aikaan vuodesta olla jo aurinkoa ja reippaasti lämpimämpää! Kaunis ilma varmaan myös houkuttaisi enemmän nousemaan sängystä ulos ja kouluun, nyt kun on vain muutama viikko koulua jäljellä ei motivaatiota löydy menemään tunneille joista ei kuitenkaan olisi enää hyötyä. Lintsariksi en ole kuitenkaan (vielä!) ryhtynyt, näkeehän siellä kavereita!
Ja ison uutisen jälkeen tahdonkin viettää kaiken mahdollisen ajan, näiden ihmisten seurassa. Pari viikkoa sitten sain nimittäin tietää THE DAYn. Lähtöpäivän, eli odottakaa mua kotiin 23.06! Tarkalleen siihen on jäljellä 32 päivää. Vain kuukausi! Aika sekavat tunnelmat, toisaalta olen innoissani että näen perheen ja kaverit, ja tekemään kaiken mitä olen kesäksi suunnitellut ja tiedän että se on aika lähteä mutta... Tulee olemaan todella vaikeaa jättää kaikki vastaava täällä Ranskassa! Jäljellä olevan ajan tahdon viettää kaikkien niiden ihmisten kanssa jotka ovat tehneet vuodestani näin hienon ja tahdon heidän myös tietävän kuinka tärkeitä he ovat minulle nyt . Oikeastaan on turha murehtia ja laskea päiviä, parempi tehdä jokaisesta hetkestä merkityksellinen ja ottaa ilosta irti, suunnitella kaikkea kivaa ja syödä sitä juustoa vaikka se ei kesäbodya varten hyvää teekkään!

Ja kuvia viime kuukaudelta:

Norjalainen kaveri jonka näin viimeksi kolme vuotta sitten :)

kolmen kaverin yhteissynttärit! (kolme sankaria=kolme kakkua!)

ja kyllä, menimme uimaan ;)

shisha baarin valloitus vaihtareiden kanssa!

viikonloppu La Pouliguenissa

yksi viimeisistä isoista vaihtaripäivistä

Ja perhe myös! Host maman synttäriapero ja piknik rannalla

Bisous, Sarah